Uuden alku

Muuttaminen Uruguaihin olisi ollut jo sinänsä kahdelle ihmiselle työteliäs asia, mutta kun siihen lisätään kaksi kissaa asiat mutkistuivat loppumattomaksi tehtävälistaksi.

Olen päässyt toteuttamaan yhden lapsuuden unelmanistani muutettuani ulkomaille aviomieheni kanssa. Aviomieheni on urugualainen, minä taas suomalainen. Tavattuamme asuimme Suomessa noin kolme vuotta ja nyt on minun vuoroni asua mieheni kotimaassa. Teen sen hyvin mielelläni, sillä elämä Suomessa on jo pitkään tuntunut riittämättömältä. Tauko joka vuotiseen talveen oli enemmän kuin tervetullutta. Vietän uudessa kodissani, Uruguayn pääkaupunkissa Monteviedossa, vuorotteluvapaata mieheni suorittaessa opintojansa loppuun.

Vaikka vapaalla olenkin, on minulla aikomus opiskella espanjan kieltä. Tällä hetkellä osaan alkeet. Ymmärrän paljon, mutta uskallus puhua piileskelee kenties matkalaukussa. Tavoitteenani on pyrkiä kieliharjoittelijaksi kenties päiväkotiin tai kouluun. Aika näyttää miten tämä asia etenee.

Mukaamme Montevideoon lähti kaksi ihanaa maatiaskissaa, Hiro ja Jama. Lähteminen tosin kuulostaa kevyeltä verbiltä, vaikka kaiken järjestäminen matkaa varten ei sitä ollut. Siitä lisää myöhemmin. Kissat hyväksyivät uuden maan nopeasti ja tuskin tajuavat olevansa todella kaukana oikeasta kotimaasta. ;)

Tarkoitukseni tässä blogissa on kertoa tämän maan tavoista, kummallisuuksista, ihanuuksista ja toki omasta elämästäni täällä. Kissamaisesti tietenkin. Samalla minulle jää tästä kokemuksesta konkreettinen muisto, joka auttaa huonomuistista muistamaan pienet yksityiskohdat vielä vanhanakin. Aiheita olen ensimmäisten kahden täällä vietetyn viikon jälkeen keksinyt jo pitkän listan ja odotan innolla että saan blogini pian käyntiin kunnolla. Alkujärjestelyt ja rutiinien muodostuminen vievät kuitenkin aikaa, joten aluksi kirjoittelu voi olla epäsäännöllistä. Aikomukseni on kuitenkin viikottain kirjoitella, ellei jopa useammin. Toivon että sinä, joka luet tätä nyt, viihdyt blogini äärellä missä ikinä sitä luetkin. Hasta luego!

-Miiau