Loman alun kunniaksi tarjolla kuvasadon anteja

Minun lomani ennen Suomeen paluuta alkoi maanantaina, jesh! Se tarkoittaa enemmän aikaa/energiaa myös bloggailluun. Tällä hetkellä työn alla onkin ensimmäinen blogiteksti koulumaailmasta, mutta sitä ennen halusin laittaa kuvia parista viime viikostani.

Ekalla pyöräretkellä

Eräänä aamuna jäi pyöräilyt lyhkäseksi kun tuuli oli niin hillitön. Parque Rodo tarjosi onneksi suojan siihen että pääsimme nauttimaan muutoin niin kauniista päivästä.

Kävelyllä keskustassa. Tulee kyllä harvoin käytyä keskustassa. Ostoksetkin yleensä hoidamme ostoskeskuksissa.

Koululaisten (örhöm opejen) tekemiä leijoja. Leijat lensi ja pysyi ihmeen hyvin taivaalle ollakseen silkkipaperileijoja.

Miksi kummassa mä aina ihastelen kaikkia outoja marjoja ja pähkinöitä?! Olin varmaan edellisessä elämässä orava tai apina. :)

Mercado Puerto, must see (and eat) in Montevideo

No ei tämä nyt pescetaristin unelmapaikka ole, mutta sain kyllä ihan kelvollisen aterian minäkin. :)

 Taideviikonloppu. Vanhasta kaupungista löytyi vaikka mitä nähtävää viime viikonloppuna. Museoihin oli ilmainen sisäänpääsy ja jopa yhteen isoon pankkiinkin oli laitettu taidenäyttely pystyyn. Alla olevat kuvat banaanipuukuvaan asti ovat juurikin pankista.

Mikä kumma tuon baanaanitertun päässä roikkuu? Kukan nuppu? Kyllä sain taas apina ihmetellä.

Nyt lomaa viettäessäni yritän ottaa  uuden tavan ruutiineihini. Tavoitteena on ensimmäiseksi aamulla lähteä ulos pyörän kanssa pariksi tunniksi. Jos ei sitä tee aamulla niin myöhemmin se on kuumuuden ja vaarallisen auringon takia hankalaa.

-Miiau

Mäenlaskua Pääsiäisenä

Leppoisaa Pääsiäistä!

Täälläkin Pääsiäisviikkoa ollaan vietetty tekemällä pieni reissu Coloniaan, joka on yksi Uruguayn nähtävyyksistä ja kuuluu myös Unescon suojeltaviin kohteisiin. Paikka oli todella kaunis ja viihtyisä ja palaamme sinne varmasti vielä uudestaan. Laitan kuvia tästä myöhemmin.

Nyt haluan kuitenkin päivittää tänne tämän päivän kuulumisia kuvien kera. Aamulla raivasin hieman parveketta ja nautin siellä muutaman tunnin auringosta. Tänään on ollut todella lämmin ja minulla on ollut jotenkin alku kesäinen olo. Täällä ilmat vaihtelevat kovasti ja lämpimät päivät syksyllä ja kuulemma jopa talvella eivät ole mitenkään epätavallisia. Olo on ollutkin energisempi kuin alkuviikosta.

Itseasiassa alkuviikosta oloni oli todella haikea. En ole onnistunut tekemään suurta muutosta tilanteseeni ja poden siitä morkkista. Sopeutuminen on tuntunut vaikealta ja olen jopa tuntenut itseni epäonnistuneeksi. Kaikilta niiltä, joiden kanssa olen asiasta puhunut, olen kuullut lohdun sanoja ja ymmärrystä. Oma rakas mieheni on tästä suurimman osan päälleen saanut ja tajusin ettei tämä niinkään voi jatkua. Hänellä on omat haasteensa nyt opiskelun ja töiden parissa, joten minunhan häntä pitäisi tukea eikä toisin päin. Mieheni kuitenkin tukee minua ja hän on muistutellut miltä hänen oma muuttonsa Suomeen tuntui ja että sopeutuminen ottaa aikansa. Myös ystäväni, joka on täältä, asui jonkin aikaa Espanjassa, ja hän on vakaasti sitä mieltä että kyllä tämä tästä iloksi muuttuu ja että varmasti löydän jotakin tekemistä. Olo tällä hetkellä on vaan niin malttamaton ja Pääsiäinen on jarruttanut harjoittelupaikan löytymistä. Noh, ensi viikolla pääsen taas etsintöjeni pariin ja aion taas olla astetta agressiivisempi tämän asian suhteen. Hakemuksia olen laittanut, mutta vastauksia en ole vielä saanut.

Lähdimme kävelylle mennen Parque Rodón läpi

Tänään siis mieleni oli hitusen parempi ja iltapäivällä läksimme kävelylle. Rambla, eli rantakatu, oli täynnä iloista porukkaa ja tämä hyvä energia tarttui myös minuun. Ihmiset istuskelivat penkeillä ja joivat matea, tai jotkut seisoivat kukkulalla ja katselivan lastensa erikoista mäenlaskua.

Pulkkana toimii littana pahvilaatikko

Kiipesimme myös parille kukkulalle ihastelemaan upeita näkymiä. Ensi kerralla otamme pari rantatuolia, hyttyskarkoitetta ja pullon olutta mukaan ja jäämme ihastelemaan myös auringonlaskua. Tällä kertaa aikataulut eivät antaneet myöten, sillä meillä on illallismeno myöhemmin ja ukko tarvitsi kuulemma kauneusunet.

Minä en kaunesunia ottanut, joten kaunes pitää etsiä tänään eri sorttisista purkeista. Joten hauskaa pitkää viikonloppua sinne!

-Miiau

Kylmä

Hurrr, kun alkaa olemaan kylmä! Eilen tuuli niin kovaa, ettei ulos tohtinut kauaksi aikaa mennä. Parvekkeella piti järjestellä tavarat siten ettei tuuli voinut temmata niitä mukaansa. Ja sen kylmyyden ikävä kyllä tuntee nahoissaan sisälläkin. Lämmittimet eivät kuulu asuntojen perusvarustuksiin täällä ja ikkunat eivät ole tuplat. Tästä johtuen sisällä on välillä kylmempi kuin ulkona. Nyt saimme lainaksi sähköpatterin, jota emme kuitenkaan ole tohtinut laittaa vielä päälle. Viime sähkölasku oli jo sen verran huima ilman lämmityskulujakin, joten todellakin säästämme energiaa. Ainahan vaatetta kuitenkin voi lisätä ja sänkyyn voi laittaa muutaman peiton lisää, heheh. Tossut on kyllä pakko hankkia, sillä minun varpaat palelee aina ja nukun kesät talvet sukat jalassa. Nyt vaan sukat ei enää riitä.

Kävelyllä Parque Rodóssa

Kelit kuulemma vaihtelevat täällä syksylläkin ja minulle luvataan vielä lämpimiä päiviä. Uimarannalle emme kuitenkaan ehtineet, eli ihan niin lämmintä ei ole enää tiedossa. Mutta toisaalta on mukava tietää ettei myöskään pakkasia ole tiedossa. Täällä on kuulemma kylmimmillään yleensä nolla astetta. Kaamostakaan ei tarvitse pelätä. Tällä hetkellä pimeä tulee seitsemän aikoihin eikä se siitä tule kauheasti muuttumaan. Olen muuten unohtanut mainita, että aikaero Suomen ja Uruguayn välillä on nyt kuusi tuntia. Täällä siirrettiin kelloja tunnilla taaksepäin pari viikkoa aikaisemmin kuin Suomessa siirrettiin niitä eteenpäin. Joten siitä johtunee että aikaeroa on nyt kaksi tuntia enemmän aikaisemmasta. Tämä hieman vaikeuttaa välillä soittelua Suomeen, sillä aamuisin kaipaan rauhaa enemmän ja iltaisin en voi soittaa Suomeen lainkaan. Mutta ei tämä tietenkään mikään iso ongelma ole, järjestelykysymys vain.

Lähiranta

Sen sijaan ongelma on ettei täältä saa sipseihin dippiä. :P Sitä kyllä ikävöin välillä, viimeksi tänään. Majoneesia ei viitsisi käyttää korvikkeena, kun se on niin tuhtia. Pitää yrittää löytää jogurtti-salaatinkastikkeita. Lähimarketti ei myynyt sitäkään joten sipsi-dippihammasta kolottaa vieläkin kovasti. Haha!

-Miiau

Puistopäivä

Heipsis!

Viime kirjoituksen vastapainoksi aion tänään kirjoittaa iloisemmin mielin. Tutustuminen naapurustoon omin voimin tuotti hyviä tuloksia ja oloni on kevyeämpi. Toki suhtaudun vakavasti uhkien läsnäoloon, mutta en anna pelolle liikaa valtaa.

Ystävänpäivän seikkailut johti pitkään kävelyretkeen. Huomasin että olen itseasiassa oppinut jo aika monta kadunnimeä. Kävellessäni otin kuvia mielenkiintoisista taloista ja kaduista  joiden sisällä oli "puutunneleita". Ei mikään ihmeellisempi kävelyretki ja sain olla rauhassa. Ainoastaan kuvaaminen herätti mielenkiintoa ohikulkijoissa ja silloin sain paljon katseita osakseni. Ehkäpä useat heistä mietti miksi joku kuvaa jotain niin arkipäiväistä. Tai kenties he etsivät maisemasta jotakin kuvaamisen arvoista. Ihan sama se minulle. Olin vain niin onnellinen että pelko alkoi väistyä mielestäni.

I <3 trees

Tänään heräsin auringonpaisteeseen ja suuntasin aamukahvini nautittuani tortille. Tori on auki viikonloppuisin lähipuistossamme nimeltä Parque Rodó. Itseasiassa se on myös kaupunginosan nimi, jossa asumme. Puisto on oiva paikka myös muina päivinä. Kuumina päivinä se tarjoaa paljon varjoisia paikkoja, joten rannalle menon sijaan voi suunnata tähän puistoon. Se onkin hyvin suosittu ja siellä viettää aikaa niin nuoret kuin vanhuksetkin. Erilaiset katusoittajat ja harrastelivat tapaavat myös kokoontua siellä. Eikä ihme sillä vehreys ja lintujen viserrys houkuttelee luokseen viettämään siellä edes pienen hetken ellei sitten koko päivänkin.

Parque rodó

Puu kasvanut toiseen puuhun kiinni

Huomaa punaisessa nauhassa kieppuva tyttö

Tori oli tällä kertaa isompi kuin ensimmäisellä kerralla käydessäni siellä. Pääasiassa siellä myydään vaatteita ja käsitöitä. Lisäksi sieltä voi ostaa mm. kasveja, kodin pientarvikkeita ja huonekaluja. Olisin voinut ostaa sieltä vaikka mitä, mutta mukanani ei ollut kuin 500 pesoa (noin 20e). Tyydyin siis ostamaan tällä kertaa kurpitsasta tehdyn papukaijan ja viherkasvin. Kurpitsoista tehdyt koriste-esineet ovat täällä tyypillisiä kädentöitä, jotka ainakin mieheni mieltää turistituotteiksi. Paikalliset ostavat lähinnää kurpitsasta tehtyjä mate-kuppeja. Mate-kupeista juodaan matea, joka on yrttijuomaa. Itsekin opettelen tätä juomaan pikku hiljaa, mutta tästä lisää myöhemmin.

Katuesiintyjiä torilla

Sneak a peek meidän kämpästä

Mi loro

y mi mate

Huomenna aion aloittaa tosissani espanjan kielen opiskelun. Kyllähän sitä on kirjat tultu avattua pariin otteeseen, mutta nyt haluan enemmän. Aion näin aluksi mennä kielikurssille, jossa minulla on myös mahdollisuus tutustua uusin ihmisiin. Huominen aamupäivä menee siis kielikoulun etsintään. Ensi kuussa saan myös yksityisopetusta kälyni opettajatuttavalta. Vastapalvelukseksi opetan hänelle englantia. Olen tästä super innoissani ja uskon että opin kielen tällä tavoin nopeasti. Itse asiassa kuukauden täällä olon jälkeen olen oppinut suhteellisen paljon. Ymmärrän nyt enemmän enkä valahda punaiseksi kun joku kysyy minulta jotakin mitä en heti ymmärrä. Kysymys joka minulle on esitetty useimmiten on "De dónde eres?", eli mistä olet kotoisin. Melkeinpä joka ikininen kerta kuulen tuon kysymyksen jossain muodossa. Se ei kuitenkaan haittaa minua, ymmärrän että se kiinnostaa. Kysyttiinhän tätä minun mieheltäkin usein Suomessa, vaikkakaan suomalaiset eivät niin uteliaita ole kuin urugualaiset. Ylpeänä minä aina kerron olevani Suomesta. :)

Ihanaa alkavaa viikkoa kaikille!

-Miiau