Suuntana jälleen Piriápolis 2/2

Eläin reservaatilta läksimme syömään lounasta, mutta ennen lounasta hyppäsimme penkkihissiin. Hyppäämään todella jouduimmekin että pääsimme istumaan. Hiukan jännitti tuo kyyti, mutta samalla se oli huisin hauskaa. Upeaa oli myös ihastella näitä maisemia. Niin kaunista!

Ylös päästyämme hieman kauhunsekaisin fiiliksen katselimme näitä vanhoja penkkejä. En kauheasti yllättyisi jos jotkin niistä olisivat joskus pudonneet. Viime kerralla Piriápoliksessa vierailessamme emme enää ehtineet penkkihissin kyytiin, koska alkoi tuulla kovasti. Oli se tuuli aika kova kyllä ennen penkkihissin sulkemistakin. Onneksi emme tosiaan ehtineet silloin ylös matkustaa.

kolibrikukka

Välillä joutui nostamaan jalkoja, jotteivat ne olisi osuneet sähkölankaan

Lounaan jälkeen oli luvassa vielä yksi huvitus ja se oli talviturkin poisheitto. Ai että kun vesi tuntuikin kylmältä aluksi ja meinasinkin jänistää. Miekkoseni kuitenkin yllytti heittäytymään vaan ja niin me sitten teimme. Kyllä se kannatti, koska meillä oli niin hauskaa. Eikä vesikään kauaa kylmältä enää tuntunut.

Vielä kerran ainakin tänne palaamme, koska paikka on niin kaunis ja viihtyisä. Jos tänne jäisimme pysyvästi, olisi tämä luultavasti se paikka johon haluaisin asettua. Tämänkin taisin mainita aikaisemmin, mutta väliäkö tuolla.

-Miiau