Kakkos osa menossa ja täytyy sanoa että tällä kertaa kakkos osa on paljon parempi kuin ykkös osa. Ykkös osassakin oli puolensa, mutta nyt olemme oikeasti Punta del Estessä ja saamme siis nauttia sen antimista.
Perjantaina olimme siis mieheni ystävien seurassa Punta del Esten vieressä, Maldonadossa. Paikka oli viehättävä, ja talo jossa vietimme pari yötä oli todella hulppea kaikin puolin. Matkalla tänne sain nähdä toinen toistaan upeampia maisemia ja pysähdyimme muutaman kerran kuvaamaan niitä. Se olikin ehkä juuri se syy miksi ykkös osa ei tällä kertaa ollut parempi. Hassulta kuulostaa, mutta selitys tulee kohta. Me nimittäin vietimme koko viikonlopun tässä talossa lukuunottamatta yhtä iltaa jolloin piipahdimme katsomassa karnevaalit Punta del Estessä. Tunnelma karnevaaleilla oli iloinen ja rento. Ihmisiä oli paljon ja he tuntuivat todella nauttivan tanssijoista ja rummuttajista. Minuunkin rytmi tarttui ja nautin ilmapiiristä täysillä. Tosin minua kummastutti teinitytöt jotka tanssivat erittäin vähäpukeisesti. Kysyinkin mieheltäni että päästäisikö hän minut tanssimaan ja vastaus oli naureskellen kyllä, sitten kysyin päästäisikö hän 15 vuotiaan tyttäremme tanssimaan ja vastaus oli ei. Kysymys oli tottakai hypoteettinen, sillä meillä ei ole lapsia lukuunottamatta karvaisia kattimuksiamme. Mutta yllätyin että minä saisin mennä tanssimaan muiden joukkoon pukeutuen käytännössä bikineihin. Karvevaalit eivät aina ole täynnä pelkästään vähäpukeisia naisia, mutta täällä niitä näki aikas paljon. Kuvat karnevaaleista lisään kuvat myöhemmin, sillä nyt ne ovat vielä mieheni kännykässä.
Muuten siis olimme talolla. Ei siinä mitään vikaa olisi ollut muutoin, mutta levoton mieleni ei antanut rauhaa matkalla näkemistäni maisemista. Olisin mielummin nauttinut olostani jollakin noista kauniista rannoista. Sen lisäksi minun täytyy ikäväkseni myöntää, ettei ystävystyminen mieheni ystävän avovaimon kanssa johtanut kauhean pitkälle. Muutoin olisin talolla varmasti viihtynytkin ilman haikailuja muualle. Itse asiassa tulin toimeen mieheni ystävän kanssa paremmin vaikka alunperin luulinkin toisin. Huumorimme vaan kohtasi paremmin vaikka kieli ei ollutkaan sama. Toki tulin toimeen tämän avovaimonkin kanssa, joka on mukava varmasti on, mutta parhaimpia ystäviä meistä tuskin tulee. En kuitenkaan aio lannistua. Kyllä tämä tästä vielä iloksi muuttuu.
Nyt olemme täällä mieheni siskon perheen kanssa. Tällä kertaa asunto on Punta del Estessä ja tien toisella puolella on ranta. Maisemat ovat melkoiset ikkunasta katsottuna vaikka aurinko ei täysillä paistakaan. Aamupalan syötyämme suuntasimmekin aluksi kävelylle, jonka jälkeen kävimme hakemassa uimakamppeet asunnolta.
Tätyy kyllä todeta että tämä on super siistiä! Tuntuu että olen onnistunut tekemään jotakin oikein elämässä, että saan kokea tämän. Ja täytyy myös lisätä, että vaikka välillä sopeutumisprosessi tuntuu raivostuttavalta, tällaiset hetket tekevät siitä sen arvoista. Nyt aionkin tankata itseeni hyvää oloa että jaksaa taas odottaa seuravaa kertaa kun pääsen nauttimaan vastaavanlaisesta kokemuksesta. Tällä kertaa minun ei tosin tarvitse odottaa kauhean pitkään sillä matkaamme Buenos Airesiin joko tänä viikonloppuna tai sitten seuraavana. Tarkoitus on juhlistaa ensimmäistä hääpäiväämme, kuten aiemmin mainitsin toisessa postauksessa. Alun perin ideana oli matkustaa vähän kauemmas ja isommalla budjetilla, mutta meillä ei kerta kaikkiaan ole ollut tarpeeksi aikaa suunnitella reissua. Teemme sen siis myöhemmin. Tämä on kuitenkin mielestäni erittäin hyvä välireissu. Ja itse asiassa tuntuu että se on alkanut jo tänään. Kohta nimittäin aiomme seilata tuonne saarelle joka näkyy alla olevassa kuvassa.
Mukavaan viikon alkua!
-Miiau
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti