Terveiset täältä Puruguaysta!

Enpä olisi uskonut että olisin tullut toisen kerran kirjoittamaan jalkapallosta! En todellakaan ole niin innokas urheilukisojen katsoja Suomessa, mutta täällä jalkapallo on niin tärkeä osa kulttuuria että tuntuu kuin minulla olisi velvoite katsoa ainakin Uruguayn kisat. Kisojen myötä Suomessa Uruguaysta tuli Puruguay, tästä kiitos Luis Suárezin, joka tunnetaan myös nimellä Hannibal ja Vampyyri-Suárez. Hänestä on viime päivinä kirjoitettu mm. Helsingin Sanomissa, Iltalehdessä, Yle-uutisissa jne jne. Tittelinsä hän on ansainnut puremalla eri vastapuolen joukkueen jäseniä. Viime puraisu tapahtui viime tiistaina, kun Uruguay pelasi Italiaa vastaan. Minun kyllä täytyy tunnustaa, että nauroin kun katsoin tätä matsia kotona ja näin tämän puremiskohtauksen. Huvittavaa siinä oli se, että ensimmäisestä kuvakulmasta katsoen en huomannut että Chiellinin käsi huitaisi Suárezin suuta. Sen takia mietin että taisi puraista oikein kunnolla, koska täytyi hampaitakin pidellä maassa maaten. Mutta tosiasiassahan kipu tulikin tuosta kädellä huitaisusta.

Netistä löytyy jos minkälaista hupikuvaa Suárezista, mutta en uskalla niitä tänne linkittää. Pakko myöntää että kyllä niille on naurettu.

If you cannot beat it, eat it!

No joka tapauksessa, Uruguay tuli varmasti tunnetummaksi kuin aiemmin. Ja koska itse en jalkapalloa niin vakavasti ota, en myöskään ota kantaa siihen millä tyylillä Uuguayn joukkue pelaa. Paikalliset ovat kuitenkin hyvin surullisia Suárezin pelikiellosta, ja tietysti jonkin verran symppaan heitä. Vaikka mieheni kertoi minulle ennen tänne tuloa, että jalkapallo on merkittävä osa kulttuuria, niin kyllä minut yllätti se into ihmisissä jota olen täällä kohdannut. Ihmiset todella puhuvat jalkapallosta jatkuvasti, räjäyttelevät ilotulituksia matsien jälkeen, lakkaavat Uruguayn lippuja kynsiinsä, laittavat autoihinsa maansa liput liehumaan ja menevät parvekkeelle/ulos riemuitsemaan huutamaan silloin kun Uruguay on tehnyt maali tai voittanut matsin. Eikä Uruguay tietenkään ainoa maa ole, joka on sekaisin jalkapallosta. Etelä-Amerikan maista tuleekin paljon kovia jalkapallon pelaajia. Kun kysyin mieheltäni miksi näin on, hän vastasi että kun lapset elävät hyvin köyhissä oloissa, usein heillä ei ole muita virikkeitä kun pallo. Täten pallon kanssa kasvetaan ja luonnollista on että joitakin tulee hyvin lahjakkaita. Monet kuuluisista jalkapallotähdistä onkin kotoisin slummeista, kuten esimerkiksi brasilialainen Ronaldo de Assis.

Mutta nyt tämä aihe saa jäädä ja kirjoitan tästä uudelleen vain jos Uruguay sattuisi voittamaan. Te jotka seuraatte kisoja, enjoy!

LISÄYS: Ei pitäisi kipeänä kirjoittaa yhtään mitään, kun tulee kirjoitettua ihan hassuja. Korjasin tämän tekstin lopusta yhden todella hassun kirjoitusvirheen. Ja joo, olin taas kovasti kipeä toisen kerran kuukauden sisällä. Tämän taustalla lienee kostea ilmasto ja työskentely lasten parissa.

Paluu blogitauolta

Heipsis taas!

Olen pitänyt hieman lomaa bloggailusta. Ei ole vaan tehnyt mieli kirjoittaa kun asiat ovat välillä tuntuneet turhan raskailta. Välillä pitää muistuttaa itseä että kaikki tämä ei ole turhaa ja olemme täällä sen takia että mieheni saisi tutkintotodistuksensa. Nämä asiat välillä meinaa unohtua, kun tuntuu että kaikki mahdollinen menee mönkään. Nyt kuitenkin tuntuu että jaksan heräillä taas bloggailunkin maailmaan. Asiat alkavat pikku hiljaa järjestyä ja paluu aikataulukin on viittä vaille selvillä.

Paluuseen liittyen olemme joutuneet selvittämään miten saamme hoidettua kissojen Rabiesvasta-ainetutkimuksen, koska kattimuksethan lähtivät Suomesta ilman sitä. Kunnallinen eläinlääkäri ei ilmeisesti jaksanut meidän tapaukseemme perehtyä ja tästä johtuen kattien verinäyte lähetetään nyt täältä Jenkkeihin asti tutkittavaksi. Hurjaa ja pirun kallista! Mutta koska nyt tiedämme miten toimia ja lentoliputkin ovat jo melkein taskussamme, minusta tuntuu että voin jälleen hengittää ja keskittyä nauttimaan vuoden toisesta puoliskosta. Odotamme että siitä tulee hitusen parempi, sillä miehellä opiskelut vähenevät loppu vuotta kohden täällä kesäloman alkaessa. Tosin vielä pitää toivoa ettei sama käy meidän säästöille, vaan että rahaa jäisi hieman matkusteluunkin.

Joka tapauksessa minusta tuntuu nyt paljon paremmalta ja haluankin ottaa kaiken irti ajasta jonka täällä vielä vietämme. Olen oppinut espanjaa enemmän ja olen siitäkin hyvin iloinen. Uskon että loppu vuodesta kykenen jo paljon sujuvampaan keskusteluun ja sanavarastoni on suurempi. Tietysti välillä tuntuu että en ymmärrä yhtään mitään, erityisesti silloin kun on noussut sängystä väärällä jalalla. Sitten taas on niitä päiviä jolloin on levännyt olo ja aurinko paistaa lämpimästi vaikka nyt täällä on virallisesti talvi. Silloin uuden kielen ymmärtäminenkin on helpompaa luonnollisesti.

Muurahaiset ovat tehneet kotinsa muuriin

Kirjaimet ovat saaneet uuden värin World Cupin kunniaksi

Tänään on ollut sellainen kesäinen ja kaunis päivä, jolloin tuntuu hyvältä olla täällä. Sään puolesta voisin kyllä asua täällä, mutta se ei kuitenkaan yksinään riitä. Tänään olen voinut unohtaa koti-ikävän ja keskittyä nauttimaan merestä, matesta, alfajoreista ja jopa jalkapallosta. Uruguayssa tällä hetkellä ei paljon muusta puhuta kuin jalkapallosta, koska Brasiliassahan on tällä hetkellä World cup. Minä en niin penkkiuhrheilusta perusta, muttta kyllähän se mielen hieman matalaksi veti kun Uruguay hävisi ensimmäisen matsin Costa Ricalle. Ekaa matsia keräännyimme katsomaan miekkosen ystävien kanssa. Ensin tunnelma olikin huipussaan ja söimme grilliruokaa ja joimme kylmää olutta auringon paisteessa. Matsin jälkeen taas tunnelma lässähti täysin ja lähdimme kotiin miltein saman tien ottaen esimerkkiä muista vieraista. Hassua. Tänään katsomme matsia appivanhemmilla ja minä voin kirjoittaa samalla blogiin katsoen matsia sivusilmällä. Tämä tyyli sopii itseasiassa minulle paljon paremmin.

Nyt tämän pienoisen "kesäloman" jälkeen yritän olla hieman ahkerampi blogin kirjoittamisen suhteen. Paineita siitä en kuitankaan aio ottaa. Itselle tietysti mukavaa olisi, jos tästä kokemuksesta jäisi jälkeen eheä muisto. Ja toki paikallaan olisi myös kirjoittaa myös niistä ikävistä kokemuksista, sillä selväähän on ettei kenenkään arki jatkuvasti yhtä leikkiä ole.

Ai niin, kuulin että Suomessa on tullut jopa räntää taivaalta! Kamalaa! Lämpötilatkaan ei kuulemma kauhean kesäiset ole olleet. Toivottavasti sää paranee pian. Hyvää Juhannusta kaikesta huolimatta!

Masitas

Kaikki kuvat räpsitty tänään

-Miiau

Vaaliriehat

Aurinkoista kesää Suomeen!

Vitsit kuinka haluaisin olla siellä nyt. Mä rakastan Suomen kesää niin paljon! Ihmiset on niin onnellisia kesällä ja kaikkialla on niin kaunista. Nauttikaa siis hullun lailla kesästä siellä  ja älkää harmitelko kovia helteistä, ne on kuitenkin niin äkisti ohimeneviä. Alla olevat kuvat ovat lempipaikastani Suomessa, eli tietty kesämökiltä! :)

Kaverin koirakin tykkää kesästä

Kokeiltiin yhen raksun kanssa chiliolutta yks ilta

Tähän ikävöintiin tietty vaikuttaa täällä yhä kylmenevät ilmat ja sisälämpötila. Tästä huolimatta onnistuin viimein päihittämään sitkeän ja omituisen flunssan. Monta päivää oloni vain huononi päivä päivältä, aloin jo vähän huolestuakin ja lääkärikin meinattiin kutsua paikalle. Täällä ne tosiaan tulevat kotiin, jos on  kipeänä. Mutta koska en halunnut syödä antibiotteja, sinnittelin viimeiseen asti. Lopulta tauti kääntyikin toiseen suuntaan ja aloin voimaan paremmin. Lisäksi minusta pidettiin erityisen hyvää huolta ja herkkkuvarastosta ei tarvinnut huolehtia. Kunhan tervehdyn kunnolla, pitää yrittää tiputtaa ylimääräiset energiavarastot vyötäröltä ja tehdä useampi lenkki.

Tänään täällä on presindentinvaalien esivaalit ja lähden mieheni seuraksi äänestyspaikalle. Vaalihumu täällä on ollut aivan jotain toista kuin Suomessa. Tietyt alueet ovat muuttuneet sietämättömiksi, koska eri puolueiden väkeä päivystää niissä jakaen omia vaalilippusiaan. Näillä paikoilla liikenne tukkiutuu, megafonit pauhaa ja lippusia ja lappusia tyrkytetään käteen joka metrillä. Mutta näitä lippulappuja tarvitsee äänestääkseen, ne ovat nimittäin vaalikuponkeja. Jokainen puolue jakaa omansa ja ne on siis haettava siltä puolueelta jota haluaa äänestää. Mieheni vanhemmat pyysivät meitä noutamaan kuponkinsa, sillä he eivät asemansa takia halunnet ottaa riskiä että tulisivat nähdyksi mitä puoluetta tulevat äänestämään. Jos joku oikeasti tarkkailee tätä, keillä on ketäkin aikomusta äänestää, on vaalisalaisuus aika olemanton.

Tämän hetkinen presidentti on muuten ollut Suomen mediassakin esillä. Kyseessä on hyvin raihnainen ja vaatimaton mies, joka lahjoittaa kuukausittain 90% palkastaan hyväntekeväisyyteen. Juuri tästä syystä hän onkin kiinnostanut ihmisä meidän kotimaassa. Mielenkiitoiseksi miehen tekee myös fakta että hän on istunut vankilasssa 15 vuotta ja paennut sieltä. Sitemmin hänet armahdettiin kun diktatuuri päättyi Uruguayssa. Paikalliset täällä eivät kuitenkaan ole yhtämieltä presidentin luonnosta. Toiset näkevät hänet demokratian vapaustaistelijana ja toiset taas vallanhimoisena kommunistina. Minä en tähän ota kantaa, sillä en omaa tietämystä tarpeesi. Nykyisin tämä vankila, josta José Mujica pakeni, on nykyään ostoskeskus. Käymme tekemässä siellä ruokatavaraostoksemme viikoittain. :) Kaikkea omistuista sitä täällä on tapahtunutkin. Ja tietysti nämä faktat auttavat ymmärtämään tämän maan mentaliteettia ja tapoja paremmin.

-Miiau