perjantai 4. heinäkuuta 2014

Nam nam

Pakko taas tulla kehumaan tätä talvea täällä. Tänään auringossa oli ainakin 25 astetta. Koulujen talviloman ansiosta paistattelin auringossa kattien kanssa parvekkeella koko päivän. Siinä tuli muutama puhelu Suomeenkin soitettua samalla matea juoden. Huh, hyvin urugualaista meininkiä siis. :) Mies rukka tosin joutui sisällä koneen ääressä istumaan koko päivän, mutta sentäs lounas nautittiin yhdessä ulkosalla. Rento päivä kaikin puolin siis minulla ja kateilla siis.

Lisää kuvateksti

Illalla kokkailin jälleen canneloneja, mielettömän hyviä kun ovat. Tällä kertaa laitoin joukkoon myös saksanpähkinöitä, joten oletettavasti tällä kertaa cannelonit ovat vielä herkullisempia. Ukko kehaisi viimeksi valmistamieni cannelonien olevan parasta ruokaa mitä olen ikinä tehnyt. Mieletön kommentti lihaa rakastavan miehen suusta. Kyllä noin ensikertalaiseksi tunsin jonkinlaista ylpeyttä.




Uuniin menoa odottelemassa

Valmistamiini canneloneihin olen tähän saakka käyttänyt valmista tuorepastaa tai tuorelettuja (kumpia ovatkaan) ja tuoretta pinaattia. Suomessa todennäköisesti "joudun" tekemään tuorepastalevyt itse ja tuoreen pinaatinkin joudun ehkä korvaamaan pakastepinaatilla. Tosin aioin kyllä kokeilla tuorepastan valmistusta täälläkin. Ensimmäisellä valmistuskerralla halusin kuitenkin pelata varman päälle ja ostaa levyt valmiina ja niitä jäi sitten seuraavaankin kertaan. Mutta turhaan minä valmistusta pelkäsin sillä se oli paljon helpompaa kuin esimerkiksi lasagnen valmistus.


Uruguayn viimeistä futismatsia katsellessa nautimme näistä herkuista :) 

Musta on kyllä tulossa ihan ruokafriikki. On ihanaa löytää uusia juttuja ja todeta aina torilla käydessä miten ruoka on täällä laadukasta, mutta silti edullista. Hoksasimme mieheni kanssa että tiistaisin meidän lähikadunkin feria eli torikatu on ihan pätevä paikka. Tähän asti olen jostain syystä ikään kuin vältellyt kyseistä feriaa, koska se on paljon pienempi kuin muut feriat, joissa olen tottunut käymään. Mutta nyt kävimme tällä viikolla siellä ensimmäisen kerran ja totesimme sen olevan itseasiassa riittävän hyvä, sillä sieltä löytyy kaikki mitä isommiltakin toreilta. Juustoon olemme erityisesti rakastuneet. Täällä hyvä juusto ei ole yhtäkuin kevyt lompakko, vaan paikallinen juusto on hyvin edullista, ja ah, niin herkullista! Lisäksi olen totaalisen rakastunut alfajoreihin, siis niihin dulce de lecheä sisältäviin leivonnaisiin. Minun täytyy milteinpä päivittäin saada ainakin yksi. Mieheni kanssa olemmekin leikkineet idealla että alkaisimme valmistamaan ja myymään niitä Suomessa. Miten on, kiinnostaisiko maistaa? ;)


Leipomosta ostetut alfajorit on toki parempia kuin kaupasta ostetut


Juhlistimme Juhannusta näillä
Dulce de lecheen on rakastunut myös tämä aurinkoa ottava kattimus. Kerran alfajoria syödessäni Jama hyppäsi syliini sitä haistelemaan, ja huomasin sen olevan kiinnostunut tästä makeasta tahnasta. Tarjotessani sormenpäästä maistiaisen tämä kissa hullaantui totaalisesti ja yritti saada lisääkin. Ikävä kyllä en voi sallia tätä rakkautta, sillä dulce de leche sisältää hirmuisesti sokeria ja sehän ei tietty kissojen hampaille sovi. Katti kuitenkin sai lempi nimekseen Dulce de leche cat, kuinka mielikuvituksellista, hahaha!


On se niin suloinen tuo Jama!


-Miiau

Ps. Todennäköisesti palaan Suomeen hieman tuhdimpana, hehe..

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti