maanantai 14. heinäkuuta 2014

Päiväretki Piriápolikseen

Talviloma päättyy huomenna ja palaan harjoittelupaikalleni. Ensimmäinen lomaviikko tosin meni jälleen vuoteenomana. Flunssa vaan ei ottanut talttuakseen ja sen takia piti syödä toinenkin antibioottikuuri, joka lopulta vei pöpöt mennessään. Huh, on kyllä ottanut voimille olla sairaana näin monesti kuukauden sisällä.

Eilen olimme ihanalla päiväretkellä appivanhenpien kanssa Piriápoliksessa, joka on noin puolentoistatunnin ajomatkan päässä Montevideosta. Oli kyllä mielettömän kaunis paikka ja toivon että pääsemme käymään siellä uudestaan. Tällä kertaa vietimme yhdessä hyvin mukavan päivän, jolle sattui myös hyvin lämmin sää. Paikka oli myös yllättävän siisti ainakin päällisin puolin. Montevideossa minua nyppii päivä päivältä enemmän se miten sotkuiset kadut täällä ovat. Ihmisiä ei tunnu kiinnostavan siisteys ja koirankakkaa etenkin on joka paikassa. Suomessa koirankakkaongelmaa ei vois edes verrata siihen millaista Montevideossa on. Paitsi ehkä lumien sulamisen aikana. Hyh hyh!





Herkullinen lounas merellisessä ravintolassa


Hotel Argentino
Jos jäisimme tänne asumaan ja voisimme vapaasti valita missä kaupungissa asuisimme, emme todennäköisesti asuisi Montevideossa. Uruguayssa on niin paljon kauniita paikkoja, jossa on kaikki tarvittavat palvelut, joten niidenkään vuoksi ei tarvitsisi pääkaupungissa asua. Toki Montevideossa asumisessa on hyviäkin puolia, kuten ihanat appivanhempani rambla ja tietysti suurkaupungin monipuoliset palvelut. Tätä ei kuitenkaan tarvitse tämän enempää miettiä, sillä paluuliput Suomeen on hankittu. :)


Lounaan jälkeen kiertelimme eläin reservaatilla "vuoren" kupeessa
Kuin satukirjaan astelisi. Polku oli mielestäni hyvin taianomainen
Kaikki reservaatin eläimet kuuluvat Uruguayn alkuperäiseen eläimistöön

Vuoren huipulle asti emme ehtineet tätä kauemmaksi sillä vastassa oli kyltti, joka sanoi ettein neljän jälkeen ole enää turvalista kavuta ylemmäksi laskeutuvan hämärän vuoksi

Nämä vesisiat ovat kyllä niin suloisia


Yksinäistä vyötiäistä kävi sääliksi, sillä tämä veijari olisi kovasti tahtonut paeta häkistään

Lopuksi kävimme katsastamassa vanhan kirkon, jossa kuulemma asuu Arturito-niminen kummitus. Kummituksella oli menopelinään moottoripyörä ja hän tykkäsi juoda matea. ;)


-Miiau

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti