Vaaliriehat

Aurinkoista kesää Suomeen!

Vitsit kuinka haluaisin olla siellä nyt. Mä rakastan Suomen kesää niin paljon! Ihmiset on niin onnellisia kesällä ja kaikkialla on niin kaunista. Nauttikaa siis hullun lailla kesästä siellä  ja älkää harmitelko kovia helteistä, ne on kuitenkin niin äkisti ohimeneviä. Alla olevat kuvat ovat lempipaikastani Suomessa, eli tietty kesämökiltä! :)

Kaverin koirakin tykkää kesästä

Kokeiltiin yhen raksun kanssa chiliolutta yks ilta

Tähän ikävöintiin tietty vaikuttaa täällä yhä kylmenevät ilmat ja sisälämpötila. Tästä huolimatta onnistuin viimein päihittämään sitkeän ja omituisen flunssan. Monta päivää oloni vain huononi päivä päivältä, aloin jo vähän huolestuakin ja lääkärikin meinattiin kutsua paikalle. Täällä ne tosiaan tulevat kotiin, jos on  kipeänä. Mutta koska en halunnut syödä antibiotteja, sinnittelin viimeiseen asti. Lopulta tauti kääntyikin toiseen suuntaan ja aloin voimaan paremmin. Lisäksi minusta pidettiin erityisen hyvää huolta ja herkkkuvarastosta ei tarvinnut huolehtia. Kunhan tervehdyn kunnolla, pitää yrittää tiputtaa ylimääräiset energiavarastot vyötäröltä ja tehdä useampi lenkki.

Tänään täällä on presindentinvaalien esivaalit ja lähden mieheni seuraksi äänestyspaikalle. Vaalihumu täällä on ollut aivan jotain toista kuin Suomessa. Tietyt alueet ovat muuttuneet sietämättömiksi, koska eri puolueiden väkeä päivystää niissä jakaen omia vaalilippusiaan. Näillä paikoilla liikenne tukkiutuu, megafonit pauhaa ja lippusia ja lappusia tyrkytetään käteen joka metrillä. Mutta näitä lippulappuja tarvitsee äänestääkseen, ne ovat nimittäin vaalikuponkeja. Jokainen puolue jakaa omansa ja ne on siis haettava siltä puolueelta jota haluaa äänestää. Mieheni vanhemmat pyysivät meitä noutamaan kuponkinsa, sillä he eivät asemansa takia halunnet ottaa riskiä että tulisivat nähdyksi mitä puoluetta tulevat äänestämään. Jos joku oikeasti tarkkailee tätä, keillä on ketäkin aikomusta äänestää, on vaalisalaisuus aika olemanton.

Tämän hetkinen presidentti on muuten ollut Suomen mediassakin esillä. Kyseessä on hyvin raihnainen ja vaatimaton mies, joka lahjoittaa kuukausittain 90% palkastaan hyväntekeväisyyteen. Juuri tästä syystä hän onkin kiinnostanut ihmisä meidän kotimaassa. Mielenkiitoiseksi miehen tekee myös fakta että hän on istunut vankilasssa 15 vuotta ja paennut sieltä. Sitemmin hänet armahdettiin kun diktatuuri päättyi Uruguayssa. Paikalliset täällä eivät kuitenkaan ole yhtämieltä presidentin luonnosta. Toiset näkevät hänet demokratian vapaustaistelijana ja toiset taas vallanhimoisena kommunistina. Minä en tähän ota kantaa, sillä en omaa tietämystä tarpeesi. Nykyisin tämä vankila, josta José Mujica pakeni, on nykyään ostoskeskus. Käymme tekemässä siellä ruokatavaraostoksemme viikoittain. :) Kaikkea omistuista sitä täällä on tapahtunutkin. Ja tietysti nämä faktat auttavat ymmärtämään tämän maan mentaliteettia ja tapoja paremmin.

-Miiau